Lancerick Swalaik

[Jupiter]

© YmulBD

Nimi: Lancerick "Lance" Swalaik, alunperin Lyanna Swalaik
Rotu: Ihminen
Ikä: 27
Skp: Nainen, esiintyy miehenä
Perhe: Kaksoisveli Lancerick Swalaik (†), isä Anthoyli Swalaik, äiti Dorothia Swalaik (†), isoisä Frederick Swalaik

Maine: Lance on yrittänyt rakentaa itselleen totisen ja varteenotettavan vartijan mainetta koko uransa ajan, mutta vaikka hänen esityksensä meneekin täydestä tavankansalaisiin, tuppaa hänen ulkokuorensa rakoilemaan varsinkin vanhusten ja lasten kanssa työskennellessä. Niinpä hänellä onkin joidenkin vähäosaisten keskuudessa "pehmon" maine, jota Lance koettaa yhä visusti karistaa.

Vaikutelma: Ensisilmäyksellä Lance vaikuttaa kuin keltä tahansa muulta virkaansa toimittavalta vartijalta, mutta jos hänen kanssaan viettää aikaa pidempään, voi naisen toimissa huomata haparointia ja puheissa tietynlaista kömpelyyttä - kuin hän jännittäisi jotain koko ajan.

Ulkonäkö: 172-senttinen Lance on pitkä naiseksi, mutta tavanomaisen pituinen mieheksi - mikä sopii hänelle enemmän kuin hyvin. Lancea luultiin usein pojaksi jo ennen teinivuosiaan, eikä murrosikä tuonut naisen ruumiinrakenteeseen juurikaan väärinymmärrystä selkeyttäviä muutoksia. Hänen kehonsa on kurviton ja suorakulmainen; rinnat ovat pienet jo ennen sidontaa, lantio on vyötärön mittainen, hartiat leveät, eivätkä treenatut jalat ole keränneet ympärilleen pehmentävää rasvaa. Jos vihjeitä alkaisi tahallaan etsiä, pistäisi silmään ehkä sen suurempien vatsalihasten sekä karvoituksen puute ja selän pieni notko, mutta jopa niiden kanssa Lance menee ongelmitta hieman feminiiniseen kallistuvasta miehestä. Jatkuva treeni ja huolellinen vaatteiden valinta edesauttaa käsitystä, kuten tekee myös naisen syvä ääni.

Lainvartijan kasvot ovat kulmikkaat mutta eivät varsinaisesti jykevät, ja hänellä on selkeästi erottuvat leukaperät. Hiukset ovat puolipitkät, tummanruskeat, ja siistiksi kammatut. Silmät ovat kapeat ja niiden väri niin ikään syvä tummanruskea. Iho taittaa hieman kellertävään, ja ruskettuu helposti. Nenä on yllättävänkin siro muuhun naamaan verrattuna. Lance pukeutuu tavallisesti väljiin miestenvaatteisiin - tai univormuun töissä ollessaan - joiden alle piiloutuu huolellisesti sidottu rintakehä. Mikäli naiselta kysytään asiasta, kertoo hän rinnan suojelun johtuvan siihen saadusta arvesta, joka aika ajoin oireilee hinkkautuessaan vaatteisiin.

Asuinpaikka: Pieni talo lähellä kirkkoa, jossa Lance asustaa yhdessä isoisänsä kanssa.

Uskonto: Kaaoslaisuus, uskoo jumaliin ja rukoilee näitä säännöllisesti. Varsinkin Elämän jumalalle on osoitettu useita rukouksia isoisän puolesta.

Suhtautuminen muihin rotuihin: Lance kunnioittaa ja palvoo jumalia, eikä tiedä demoneista - mutta pelkää Mihrasissa aika ajoin rellestäneitä hirviöitä sekä noitia. Hän haluaisi uskoa ihmisistä etukädessä hyvää, mutta on joutunut kohtaamaan todellisuuden työssään useaan otteeseen.

Ammatti/elinkeino/asema: Kunniamaininnan saanut lainvartija.

Luonne: Työpaikkansa ja maineensa ylläpitämiseksi, Lance pyrkii antamaan itsestään kuvan, joka ei juurikaan vastaa totuutta. Se on osa hänen valeasuaan, yhtä tarpeen selivytymiselle kuin muiden usko siitä, että hän on mies.

Sisimmässään Lance on ystävällinen, välittävä ja murehtimiselle altis tapaus, joka jäisi pohtimaan puheitaan ja tekojaan ikuisuuden jos siihen olisi vain aikaa. Hänellä on tapana ylianalysoida muiden tekoja ja hypätä usein virheellisiin johtopäätöksiin, jotka tuottavat hänelle turhaa päänvaivaa aina seuraavaan murheenryyniin asti. Asiaa ei auta, että naista tuntuu seuraavan jonkinlainen epäonni; jos katolta putoaa lunta, putoaa se takuulla hänen niskaansa, ja jos kirkonherran Bent-koira päättää kusta jonkun kengälle ulkoillessaan, on se takuuvarmasti Lancen - tai ainakin siltä hänestä usein tuntuu. Hän on kuitenkin huumorintajuinen, ja kykenevä nauramaan myös - tai ehkä jopa ennen kaikkea - itselleen.

Vastoinkäymisistä ja murehtimistaipumuksestaan huolimatta, on Lance kuitenkin toiminnan mies. Jos käsky käy tai jokin vaatii muuten vain tekemistä, on hän valmiina hoitamaan homman, oli se sitten osa hänen työnkuvaansa tai ei. Nainen on ahkera ja vastuuntuntoinen, ja jos joku lainvartijakaartista saapuu sovittuun paikkaan puoli tuntia etuajassa, on se varmastikin juuri Lance. Hän on myös kovin avulias - olihan muiden auttaminen yksi syy sille, miksi hän alunperin suostui lainvartijan pestiin.

... Valitettavasti vuodet ovat kuitenkin opettaneet hänelle, etteivät kaikki lainvartijat ole niitä valkeilla ratsuilla kirmaavia, säihkypanssarisia ritareja, joina hän kerran moisia piti. Hän on nähnyt korruptiota, julmuutta, virkarikkeitä ja pahoinpitelyjä, ja tietää hyvin, ettei ole kykenevä pistämään moiselle pistettä yksin. Varsinkaan, kun hän itse suojelee salaisuutta, jonka paljastuminen merkitsisi kuolemaa hänelle ja, sen kautta, myös rakkaalle isoisälle. Lance on tietoinen, että hänen tulee pitää matalaa profiilia, olla herättämättä liikaa huomiota, ja ennen kaikkea, sulautua joukkoon. Hän onkin hyvin altis ryhmäpaineelle, ja on joutunut mittelemään moraalinsa kanssa työajallaan. Lähtökohtaisesti hän kuitenkin uskoo edelleen, että lainvartijat saavat aikaan paljon hyvää, ja Lance on päättänyt tehdä voitavansa moisen varmistamiseksi.

Töissä Lancea voisi luonnehtia vakavaksi, kunnolliseksi ja hermostuneen viralliseksi herrasmieheksi, jonka selkä on aina aivan liian suora. Silloin tällöin moinen esitys rakoilee, joskus tahallaan työtoverien joukkoon sopimiseksi, joskus naisen oman hermoilun takia, mutta heikkouksiaan tai varsinkaan herkkyyksiään Lance ei haluaisi paljastaa kirveelläkään.

Lance on elänyt ison osan elämästään miehenä, ja oli jo ennen sitä kovin poikamainen niin ulkonäkönsä kuin mielenkiinnonkohteidensakin saralla. Hän kokeekin, että hänen ja muiden naisten välillä on ikään kuin jonkinlainen kuilu. Lance haluaisi lähentyä heidän kanssaan, sillä tuntee hän kuitenkin jonkinlaista hengenheimolaisuutta, mutta ei ymmärrä heidän puheenaiheitaan saati tapojaan, ja aiheuttaa usein käytöksellään lähinnä väärinkäsityksiä. Hän tunteekin olonsa kotoisammaksi lainvartijoiden parissa, vaikka törmää sielläkin silloin tällöin vaikeuksiin koettaessaan säilyttää salaisuuttaan. Esimerkiksi saunailloista poisjääminen harmittaa - mutta pään menettäminen harmittaisi kyllä vielä enemmän, joten kyllä hän kestää.

Menneisyys: Lyanna syntyi kaksoisveljensä kanssa köyhään perheeseen Mihrasin laitamilla. Kaksosten synnyttäminen köyhissä oloissa oli rankkaa, ja kesti läpi yön - eikä nuori äiti selviytynyt siitä hengissä. Vaimonsa ja vapaa-aikansa menettänyt mies katseli lapsikaksikkoaan parisen vuotta, ja jätti heidät sitten Dorothian isän huostaan. Anthoylia ei ole nähty Mihrasissa sen koommin, ja on todennäköistä, että mies lähti merelle.

Elämä isoisän huostassa oli onnellista, joskin vaatimatonta. Isoisä teki töitä omistamassaan suutarin liikkeessä kellon ympäri tukeakseen uutta perhettään, ja toivoi Lancerickistä jatkajaa työlleen. Toisin valitettavasti kävi; Lyannan ollessa isoisänsä kanssa torilla kymmenentenä kesänään, näkivät he äkisti savun kohoavan kotinsa suunnalta. Talo oli syttynyt palamaan, ja flunssassa levännyt veli oli jäänyt jumiin sisälle. Nuori Lyanna koetti epätoivoisesti päästä veljensä luokse, mutta isoisä ei suostunut menettämään toistakin lastaan ja piteli itkevää tyttöä visusti aloillaan.

Tulipalo oli vienyt veljen lisäksi myös köyhän perheen omaisuuden, eikä elämää ollut helppo aloittaa uudelleen alusta. Niinpä Lyannakin päätyi etsimään töitä perhettä tukeakseen. Työtä oli kuitenkin niukassa, eikä vakituista paikkaa löytynyt kuin vasta pari vuotta myöhemmin. Lyanna päätyi porttolaan siivoojaksi sillä oletuksella, että kasvaessaan vanhemmaksi hän ottaisi samasta talosta myös toisenlaisen työpaikan vastaan.

Kasvaessaan ja nähdessään maksullisten naisten olot, päätti Lyanna kuitenkin jo varhain, ettei koskaan pystyisi ryhtymään moiseen. Hän rukoili toistamiseen jumalilta ulospääsyä, ja oli se sitten vastauksena hänen rukouksiinsa tai ei, löysi hän sellaisen vain muutamaa vuotta myöhemmin. Lyanna oli kantamassa kenkälaatikoita isoisälleen läpi Mihrasin, kun satama-alueella vanhempi merimies huikkasi hänelle. Mies kertoi tarvitsevansa nuoria, vikkeliä poikia auttamaan satamatöissä, ja oli ilmeisesti luullut sotkuista, tavaroita kantavaa Lyannaa sellaiseksi. Hämmentynyt tyttö suostui melkeinpä vahingossa, ja nimeä kysyttäessä, vastasi hätäisesti ensimmäisen mieleen juolahtaneen miehennimen - "Lancerick".

Vaikka Lyanna oli aina ollut poikamaisempi kuin muut ikäisensä - ja saanut siitä myös satikutia - ei hän ollut koskaan kokenut itseään mieheksi, saati ajatellut esittävänsä sellaista. Alku olikin hänelle hankalaa, ja pelko kiinnijäämisestä melkein lamauttava - eikä se ainakaan helpottunut murrosiän koittaessa. Onneksi muutokset eivät olleet kovin suuria, varsinkaan, kun päivittäinen fyysinen työ alkoi kerryttää näkyvää lihasta.

Niinpä Lyanna eli vuosia kaksoiselämää; päivisin hän oli satamassa laatikoita kantava Lancerick, kotona kokkaava Lyanna. Perhe ei rikastunut naisen uudella työllä, mutta antoi se heille paremmat antimet kuin siivous.

Sitten, eräänä päivänä, Lyanna päätyi pelastamaan erään aatelisen kesken työpäivänsä - ja hetken ajan, hänen nimensä oli Mihrasin kerman huulilla. Aatelisen suku oli niin kiitollinen Lyannan avusta, että he lupasivat henkilökohtaisesti auttaa miesraukan ryysyistä lainvartijoihin - asemaan, joka moiselle sankarille kuului. Hätääntynyt - ja ehkä myös hieman otettu - Lyanna ei osannut kieltäytyä, ja pian hänen kaksoiselämänsä hajosikin käsiin. Hän oli liian kuuluisa pyöriäkseen Lyannana edes omassa talossaan, ja kirkonherrojen ihmetellessä miksi kuolleeksi merkitty Lancerick Swalaik oli yhtäkkiä sankari, joutui nainen valehtelemaan, että kirkonkirjoihin oli tullut virhe. Lancerick ei ollut menehtynyt tulipalossa kaikki ne vuodet sitten - vaan Lyanna.

Ja niin Lance päätyi katsomaan, kuinka hänen vanha identiteettinsä kirjaimellisesti pyyhittiin elävien kirjoista, ja hänet sysättiin huomion keskipisteeksi vartijoihin, joihin ei naisia suvaittu. Joku olisi kenties iloinnut moisesta aseman ja tulojenkorotuksesta, mutta Lance oli kauhuissaan. Ei hän ollut halunnut viedä esitystään näin pitkälle, vain tienata hieman lisää rahaa satamassa! Oli kuitenkin myöhäistä perääntyä, ja kenties paikka vartijoissa mahdollistaisi sen, että hän voisi auttaa muita apua tarvitsevia. Hän ei ollut onnistunut pelastamaan veljeään, mutta tämä oli nimellään pelastanut hänet, joten vähintä mitä hän voisi tehdä, olisi tuoda sille kunniaa. Tai jotain. Hän ei ollut hyvä missään näin runollisessa.

Niinpä tänäkin päivänä, toimii Lance edelleen Mihrasin lainvartijana estämässä muiden rikoksia - ja piilottelemassa omaansa.

Taitopisteet: (10/15), kehitysvaraa 5 pistettä

Fyysinen voima: 2
Lance on vahva naiseksi, kiitos vuosia jatkuneen fyysisen työn ja sitä seuranneen, ahkeran harjoittelun työkaverien perässä pysymistä varten, mutta ei hänestä silti ole lihaksikkaiden miesten selättäjäksi - ei ainakaan puhtaasti voimakeinoin. Onkin tiedossa, ettei Lance ole vartijoista se fyysisesti kykenevin, vaikka on hän kuitenkin aina omillaan pärjännyt.

Ketteryys: 3
Lancen ketteryys koostuu suurelta osalta hänen vikkelistä jaloistaan, joihin nainen ensisijaisesti turvautuu taistelutilanteissa - sillä iskuja hän ei montaa kestä. Lainvartijan liikkeet ovat nopeat ja sulavat, ja hän on joutunut opettelemaan sekä torjuntoja että sitomisia selviytyäkseen työssään.

Taikuus: 0
Onko sellaista oikeasti edes olemassa?

Oppineisuus: 1
Köyhän perheen jälkeläistä ei ole koulutuksella pilattu. Lance on oppinut perusasioita vartijoissa toimiessaan, mutta lukee hitaasti ja tekee paljon kirjoitusvirheitä. Hänen käsialansa on kamala.

Viisaus: 1
Vaikka Lance on käynyt osansa elämän koulusta nuoruusvuosinaan, ei hän ole juuri nähnyt maailmaa Mihrasin ulkopuolella, saati ymmärrä kirkon, jumalien ja noitien monimutkaisia koukeroita, politiikasta nyt puhumattakaan. Hän tietää että pahantekijät on saatava kiinni ja vangitsee kenet hänelle osoitetaan, tekivät isot herrat sitten mitä lystäsivät.

Karisma: 2
Lancen karisma ei ole aivan samanlaista, kuin usean työtoverinsa. Häntä on kutsuttu useasti helposti lähestyttäväksi, yritti nainen pitää kasvojaan kuinka juroina tahansa, ja hänelle uskoudutaankin asioista, joilla moni ei tohtisi muuta virkavaltaa häiritä. Nainen on aika varma, että on hakenut puista enemmän kissoja ja taluttanut kotiin enemmän vanhuksia kuin kukaan muu mihrasilainen.

Muuta:

- Lancen isoisä kärsii dementiasta, ja on unohtanut pitkiä pätkiä elämästään - mutta kaikesta huolimatta, hän tunnistaa Lancen edelleen Lyannana jopa univormussa. Lancen onneksi ulkopuoliset ottavat miehen puheet vain muistisairaan vanhuksen höpinänä.

- Pelkää tulta yli kaiken, ja koettaa aina löytää tekosyyn olla muualla noidanpolttojen aikaan.

- Pitäisi kovin eläimistä, mutta ne tuppaavat karttamaan häntä syystä tai toisesta. Joku teorisoi joskus, että ne aistivat Lancen hermostuneisuuden ja säikkyvät siksi karkuun. Lance on viettänyt pari viime vuotta koettaen epätoivoisesti ystävystyä Baron-nimisen hevosen kanssa, toistaiseksi tuloksetta.

- Tietää liikaakin nippelitietoa kengistä kiitos isoisän ammatin.

- Tykkää tulisesta ruoasta. Mitä tulisempi, sen parempi. Kyynelet ne vain karaisevat.

- Tuntee suurta sympatiaa kaupungin prostituoituja kohtaan nähtyään heidän olonsa läheltä, ja käy säännöllisesti erään tietyn työläisen luona ihan vain vaihtaakseen kuulumisia jonkun naispuoleisen kanssa. Luonnollisesti hän maksaa ajasta hyvin, vaikkei mitään seksuaalista tapahdukaan. Työkaverit ja tutut tietenkin olettavat Lancen tunninmittaisten sessioiden sisältävän sitä itseään, ja hän on saanut kuulla nolostumiseen asti staminastaan.